Käännökset, päivä XII-XIV

Aloitin näiden käännösten tekemisen tiistaina, mutta en ollut Syyriassa keskiviikkona, joten sain ne vasta nyt valmiiksi. Osa käännöksistä on myös tänään tehtyjä; DN:n toisen luvun tekstit olivat jäännöksiä, jotka käänsin tänään loppuun. Muut ovat tänään käännettyjä.

DN II, 11: PTS 33, 135.13-14 (649B): "Καὶ ἵνα σαφῶς περὶ πάντων ἑξῆς προδιορισώμεθα, διάκρισιν θείαν εἶναι φαμέν, ὡς εἴρηται, τὰς ἀγαθοπρεπεῖς τῆς θεαρχίας προόδους.": "Ja että selkeästi määrittelisimme sen kaiken, mikä seuraa: jumalallisten jaotteluiden sanomme olevan, niin kuin tullaan huomaamaan, tearkian hyvälle soveliaita lähtemisiä."

DN II, 11: PTS 33, 135.14-136.1 (649B): "Δωρουμένη γὰρ πᾶσι τοῖς οὖσι καὶ ὑπερχέουσα τὰς τῶν ὅλων ἀγαθῶν μετουσίας ἡνωμένως μὲν διακρίνεται, πληθύεται δὲ ἑνικῶς καὶ πολλαπλασιάζεται ἐκ τοῦ ἑνὸς ἀνεκφοιτήτως.": "Sillä se [tearkia] on kaikelle olevalle annettu. Sen ylitsevuotavuus yhdistyy ja jakaantuu kaikkien hyvien osallisuudeksi. Se täyttyy yksinkertaisella tavalla. Se monimuotoistuu Yhdestä erottelemattomasti."

DN II, 11: PTS 33, 135.14-136.1 (649B): Δωρουμένη γὰρ πᾶσι τοῖς οὖσι καὶ ὑπερχέουσα τὰς τῶν ὅλων ἀγαθῶν μετουσίας ἡνωμένως μὲν διακρίνεται, πληθύεται δὲ ἑνικῶς καὶ πολλαπλασιάζεται ἐκ τοῦ ἑνὸς ἀνεκφοιτήτως.": "Sillä kaikelle olevalle annettu ja ylitsevuotava osallisuus kaikkeen hyvään yhtäältä differentoituu yhtenäisesti ja toisaalta täyttyy yksittäisesti ja monimuotoistuu Yhden jakamattomuudesta."

DN II, 11: PTS 33, 136.1-7 (649B-C): "Οἷον ἐπειδὴ ὤν ἐστιν ὁ θεὸς ὑπερουσίως, δωρεῖται δὲ τὸ εἶναι τοῖς οὖσι καὶ παράγει τὰς ὅλας οὐσίας, πολλαπλασιάζεσθαι λέγεται τὸ ἓν ὂν ἐκεῖνο τῇ ἐξ αὑτοῦ παραγωγῇ τῶν πολλῶν ὄντων μένοντος οὐδὲν ἧττον ἐκείνου καὶ ἑνὸς ἐν τῷ πληθυσμῷ καὶ ἡνωμένου κατὰ τὴν πρόοδον καὶ πλήρους ἐν τῇ διακρίσει τῷ πάντων εἶναι τῶν ὄντων ὑπερουσίως ἐξῃρημένον καὶ τῇ ἑνιαίᾳ τῶν ὅλων προαγωγῇ καὶ τῇ ἀνελαττώτῳ χύσει τῶν ἀμειώτων αὑτοῦ μεταδόσεων.": "Niinpä koska Jumala on olemassa yliolevasti, hän antaa oleville olemisen ja esiintuo (luo)kokonaisuudelle olemukset. Niinpä Yhden sanotaan monimuotoistuvan, sillä sen olemisesta itsestään tulee monien sitä alempiarvoisten olevien esiintuomisen pysyvyys. Sitä sanotaan yhdeksi moninaistumisessa, yhdistyneeksi lähtemisessään ja täydeksi erottelussaan. Kaikkien olevien olemisen sanotaan olevan siitä yliolevasti otettu ja yhdistyneen kokonaisuuden tuotu esiin; sen sanotaan vähentymättä virtaavana antavan osallisuuden itsestään itse vähentymättä."

DN II, 11: PTS 33, 136.7-10 (639C): "Ἀλλὰ καὶ ἓν ὢν καὶ παντὶ μέρει καὶ ὅλῳ καὶ ἑνὶ καὶ πλήθει τοῦ ἑνὸς μεταδιδοὺς ἕν ἐστιν ὡσαύτως ὑπερουσίως οὔτε μέρος ὂν τοῦ πλήθους οὔτε ἐκ μερῶν ὅλον.": "Kuitenkin ollen Yksi Hän on osallisuus Yhdestä kullekin kaikkeuden osalle ja kokonaisuudelle, sekä yhdelle että paljoudelle. Hän on Yksi yliolevasti, ei osa paljouden olevista eikä osien kokonaisuus."

DN II, 11: PTS 33, 136.10 (649C): "Καὶ οὕτως οὔτε ἕν ἐστιν οὔτε ἑνὸς μετέχει.": "Niinpä se ei ole yksi[ttäinen] eikä se partisipoi yhteen."

DN II, 11: PTS 33, 136.10-12 (649C): "Πόῤῥω δὲ τούτων ἕν ἐστιν ὑπὲρ τὸ ἕν, τοῖς οὖσιν ἓν καὶ πλῆθος ἀμερές, ἀπλήρωτον ὑπερπλῆρες, πᾶν ἓν καὶ πλῆθος παράγον καὶ τελειοῦν καὶ συνέχον.": "Ennemminkin Yksi on olevissa olevan ykseyden ylittävä. Hän on jakamaton täyteys, täyttymätön ylitäyteys; hän tuo esiin, täydellistää ja ylläpitää kaiken ykseyden ja täyteyden."

DN IV, 4: PTS 33, 147.2-4 (697C): "Ἐκ τἀγαθοῦ γὰρ τὸ φῶς καὶ εἰκὼν τῆς ἀγαθότητος. Διὸ καὶ φωτωνυμικῶς ὑμνεῖται τἀγαθὸν ὡς ἐν εἰκόνι τὸ ἀρχέτυπον ἐκφαινόμενον.": "Valo tulee Hyvältä ja on hyvyyden kuva. Tämän vuoksi Hyvää ylistetään valona niin kuin arkkityyppi paljastetaan kuvassa."

DN II, 8: PTS 33, 132.14-17 (645C): "Οὐδὲ γὰρ ἔστιν ἀκριβὴς ἐμφέρεια τοῖς αἰτιατοῖς καὶ τοῖς αἰτίοις, ἀλλ’ ἔχει μὲν τὰ αἰτιατὰ τὰς τῶν αἰτίων ἐνδεχομένας εἰκόνας, αὐτὰ δὲ τὰ αἴτια τῶν αἰτιατῶν ἐξῄρηται καὶ ὑπερίδρυται κατὰ τὸν τῆς οἰκείας ἀρχῆς λόγον.": "Aiheutetuilla ja syillä ei kuitenkaan ole täsmällistä samankaltaisuutta, sillä yhtäältä aiheutetut omaavat niille mahdollisia kuvia syistään, ja toisaalta itse syyt transsendoivat ja ylittävät aiheutetut varsinaisena alkusyynä."

DN IX, 6: PTS 33, 211.19-212.1 (913C): "Ταῦτα γοῦν ῥητέον ὅμοια θεῷ καὶ κατὰ θείαν εἰκόνα καὶ ὁμοίωσιν, οὐδὲ γὰρ αὐτοῖς τὸν θεὸν ὅμοιον, ὅτι μηδὲ ἄνθρωπος τῇ ἰδίᾳ εἰκόνι ὅμοιος.": "[Kaiken] voidaan sanoa olevan samankaltainen kuin Jumala, nimittäin jumalallisten kuvien ja samankaltaisuuden tähden, mutta Jumalan ei voida sanoa olevan samankaltainen kuin ne, sillä eihän ihmisen voida sanoa olevan samankaltainen kuin oma kuvansa."