Raskaat viitteetkö?

Mietin, onkohan viittaustekniikkani liian raskas. Niin kuin esittämistäni käännöksistä voi lukea, viittaustekniikkani muodostuu seuraavasti. Ensin ilmaistaan Dionysioksen teksti ja sijainti sen sisällä (esim. DN I, 1). Tämän jälkeen kaksoispisteen jälkeen ilmaistaan käytetty editiosarja, sen osa ja lainauksen alku ja loppukohdat, rivinumero sivunumerosta pisteellä erotettuna (esim. PTS 33, 110.11). Tämän jälkeen ilmaistaan Patrologia Graecen kolumninumero suluissa, koska niitä on käytetty vielä viime aikoihin asti tutkimuksessa (esim. (588D)). Tämän jälkeen annetaan kaksoispisteen jälkeen kreikankielinen teksti, jota seuraa - edelleen kaksoispisteellä erotettuna - tekstin suomenkielinen käännös, ellei se ole annettu jo leipätekstissä. Lopulta muodostuu esimerkiksi seuraavan kaltainen viite:

DN I, 2: PTS 33, 110.11 (588C): "Οὐ μὴν ἀκοινώνητόν ἐστι καθόλου τἀγαθὸν οὐδενὶ τῶν ὄντων": "Hyvä ei ole täysin kommunikoimaton millekään olevista".

Seurattuani näiden viitteiden hidasta, mutta varmaa kertymistä sivujen alareunaan huomaan, että ne ovat aika raskaat, ja olen alkanut pohtia, olisiko järkevämpää yksinkertaisesti jättää kreikankielinen teksti pois olennaisia sanoja lukuunottamatta. Viite PTS:iin (=Patrologische Texte und Studien) kuitenkin antaa tekstin sijainnin äärimmäisen tarkasti. Päätyisin esimerkiksi seuraavanlaiseen tapaan:

DN I, 2: PTS 33, 110.11 (588C): "Hyvä ei ole täysin kommunikoimaton (ἀκοινώνητόν) millekään olevista".

Voisin harkita jopa myös luopuvani käännösten antamisesta. Olen toistaiseksi noudattanut periaatetta, että koska tutkielmani on suomenkielinen, eikä Dionysioksen tekstejä ole MT:aa lukuunottamatta julkaistu suomeksi, kaikki Dionysioksen teksti myös käännetään ja annetaan joko leipätekstissä tai alaviitteessä. Tämän tarkoituksena on tehdä analyysista mahdollisimman läpinäkyvää, selkeää ja ennen kaikkea seurattavaa.

Päätös: Siirryn toisessa esimerkissä esittämääni tapaan aina kirjoitettuani alaluvun - tai joissain tapauksissa pääluvun. Tällöin näen, mitkä käsitteet nousevat tärkeiksi ja voin nostaa ne tekstiin.