Käännökset, 20.-21.1.2011

Taas käännöksiä!

DN XI, 5: PTS 33, 221.5--10 (953A--B): "Τί ἄν τις εἴποι περὶ τῆς κατὰ Χριστὸν εἰρηνοχύτου φιλανθρωπίας; Καθ’ ἣν οὐ μὴ μάθωμεν ἔτι πολεμεῖν,οὔτε ἑαυτοῖς οὔτε ἀλλήλοις οὔτε ἀγγέλοις, ἀλλὰ καὶ αὐτοῖς τὰ θεῖα κατὰ δύναμιν συνεργήσωμεν κατὰ πρόνοιαν Ἰησοῦ τοῦ «τὰ πάντα ἐν πᾶσιν» ἐνεργοῦντος καὶ ποιοῦντος εἰρήνην ἄῤῥητον καὶ ἐξ αἰῶνος προωρισμένην καὶ ἀποκαταλλάσσοντος ἡμᾶς ἑαυτῷ ἐν πνεύματι αὶ δι’ ἑαυτοῦ καὶ ἐν αὐτῷ τῷ πατρί.": "Mitä olisi sanottava Kristuksen rauhaa vuodattavasta ihmisrakkaudesta? Sen kautta opimme olemaan taistelematta itseämme, muita ja enkeleitä vastaan. Sen sijaan voimiemme mukaan toimittakaamme yhdessä niiden kanssa jumalallisia asioita, Jeesuksen kaitselmuksen mukaisesti. Hän saa kaiken kaikessa aikaan ja luo sanomattoman, ikuisuudesta asti ennaltasäädetyn rauhan, sovittaen meidät itselleen Hengessä ja itsensä kautta hänessä Isälle."

ANAPHORA, osa 1: Lankeemus
EH III, T, 11: PTS 36, 90.16--90.18 (440C): "Τὴν ἀνθρωπείαν φύσιν ἀρχῆθεν ἀπὸ τῶν θείων ἀγαθῶν ἀνοήτως ἐξολισθήσασαν ἡ πολυπαθεστάτη ζωὴ διαδέχεται καὶ τὸ τοῦ φθοροποιοῦ θανάτου πέρας.": "Alusta asti inhimillinen luonto on livennyt käsittämättömästi jumalallisista hyvyyksistä, mistä seuraa moninaisimpien kärsimysten elämä ja turmiollisen kuoleman päätös."

EH III, T, 11: PTS 36, 90.18--90.22 (440C): "Ἀκολούθως γὰρ ἡ τῆς ὄντως ἀγαθότητος ὀλέθριος ἀποστασία καὶ τῆς ἱερᾶς ἐν παραδείσῳ θεσμοθεσίας ὑπερβασία τὸν ἐξοιστρήσαντα τοῦ ζωοποιοῦ ζυγοῦ ταῖς θελκτικαῖς τοῦ ἐναντίου καὶ δυσμενέσιν ἀπάταις, τοῖς ἐναντίοις τῶν θείων ἀγαθῶν, οἰκείαις ῥοπαῖς παραδέδωκεν.": "Nimittäin seuraamuksena todellisen hyvyyden kuolettava hylkääminen ja pyhän paratiisin säädöksen rikkominen, eläväksitekevän ikeen alta vauhkoontumisena, olivat luovuttaneet sen [so. inhimillisen luonnon] vastustajan houkutuksille ja vihamielisille petoksille, jumalallisten hyvyyksien vastustamisille ja tähän kuuluville lankeemuksille."

EH III, T, 11: PTS 36, 90.22--91.4 (???): "Ἔνθεν ἐλεεινῶς ἀντὶ μὲν αἰωνίου τὸ θνητὸν ἀντηλλάξατο, τὴν δὲ οἰκείαν ἀρχὴν ἐν φθαρτικαῖς ἐσχηκυῖα γενέσεσιν ἐπὶ τὸ τῆς ἀρχῆς κατάλληλον εἰκότως ἤγετο πέρας, ἀλλὰ καὶ τῆς θείας καὶ ἀναγωγοῦ ζωῆς ἐθελουσίως ἀποπεσοῦσα πρὸς τὴν ἐναντίαν ἐσχατιὰν ἠνέχθη, τὴν πολυπαθεστάτην ἀλλοίωσιν.": "Silloin yhtäältä se vaihtoi säälittävästi kuolevaisuuteen ikuisuuden sijasta, ja toisaalta tuhoavassa syntymässä oman alkunsa saaneena se kulki vastaavasti kohti alkunsa kaltaista päätöstä, ja myös jumalallisesta ja ylösnostavasta elämästä vapaaehtoisesti langenneena se kannettiin vastakkaiselle rajalle, moninaisimpien kärsimysten sekamelskaan."

EH III, T, 11: PTS 36, 91.4--91.7 (???): "Πλανωμένη δὲ καὶ τῆς εὐθείας ὁδοῦ τῆς ἐπὶ τὸν ὄντως ὄντα θεὸν ἐκτετραμμένη καὶ ταῖς ὀλεθρίαις καὶ κακεργέτισιν ὑποταττομένη πληθύσιν ἐλάνθανεν οὐ θεοὺς οὐδὲ φίλους ἀλλὰ δυσμενεῖς θεραπεύουσα.": "Mutta harhaantuneena ja kääntyneenä todella olevaan Jumalaan kohdistuvalta oikealta tieltä, alistettuna tuhoaville ja pahaa tekeville joukoille, se unohti palvovansa ei jumalia eikä ystäviä, vaan vihollisia."

EH III, T, 11: PTS 36, 91.7--91.8 (???): "Τῶν δὲ ἀφειδῶς αὐτῇ κατὰ τὸ οἰκεῖον ἀνηλεὲς ἀποκεχρημένων εἰς ἀνυπαρξίας οἰκτρῶς ἐμπεπτώκει καὶ ἀπωλείας κίνδυνον.": "Niille runsaasti itselleen kuuluvaan armottomuuteen tyytyen, ihmisluonto oli langennut säälittävästi olemattomuuden ja kadotuksen vaaraan."