Käännökset, 15. ja 17.2.2011

Taas käännöksiä.

DN VII, 3: PTS 33, 198.15--21 (872B): "Καίτοι καὶ ἐκ πάντων, ὅπερ ἔφην, αὐτὴν γνωστέον· αὕτη γάρ ἐστι κατὰ τὸ λόγιον ἡ πάντων ποιητικὴ καὶ ἀεὶ πάντα ἁρμόζουσα καὶ τῆς ἀλύτου τῶν πάντων ἐφαρμογῆς καὶ τάξεως αἰτία καὶ ἀεὶ τὰ τέλη τῶν προτέρων συνάπτουσα ταῖς ἀρχαῖς τῶν δευτέρων καὶ τὴν μίαν τοῦ παντὸς σύμπνοιαν καὶ ἁρμονίαν καλλιεργοῦσα.": "Se [Viisaus] tulee oppia tuntemaan, niin kuin sanoin, todellakin kaikesta: sillä se on, sanan mukaan, kaiken tekevä ja aina kaiken harmonisoiva, kaikkien järkähtämättömän mukauttamisen ja järjestyksen syy; se yhdistää aina edeltävän päämäärät (τέλος) seuraavan perusteisiin (ἀρχή) ja työstää kauniiksi yhden kaikkeuden sopusoinnun (σύμπνοια) ja harmonian."

Virkkeen viimeinen kohta on Luibheidin käännöksessä "in this fashion it makes a thing of beauty of the unity and the harmony of the whole". Vladimir Kharlamovin theosista käsittelevä kirja on nimeltään Beaty of the Unity and the Harmony of the Whole.

DN VII, 2: PTS 33, 196.1–3 (868C): "jumalallinen Viisaus on kaiken viisauden, kaiken mielen, järjen ja kaiken aistimisen alku, syy, oleminen, kohde, täydellistymä, suojelija ja raja"

DN IV, 11: PTS 36, 156.13--157.2 (708D--709A): "Δέον εἰδέναι κατὰ τὸν ὀρθὸν λόγον, ὅτι στοιχείοις καὶ συλλαβαῖς καὶ λέξεσι καὶ γραφαῖς καὶ λόγοις χρώμεθα διὰ τὰς αἰσθήσεις. Ὡς ὅταν ἡμῶν ἡ ψυχὴ ταῖς νοεραῖς ἐνεργείαις ἐπὶ τὰ νοητὰ κινεῖται, περιτταὶ μετὰ τῶν αἰσθητῶν αἱ αἰσθήσεις ὥσπερ καὶ αἱ νοεραὶ δυνάμεις, ὅταν ἡ ψυχὴ θεοειδὴς γενομένη δι’ ἑνώσεως ἀγνώστου ταῖς τοῦ ἀπροσίτου φωτὸς ἀκτῖσιν ἐπιβάλλει ταῖς ἀνομμάτοις ἐπιβολαῖς. Ὅταν δὲ ὁ νοῦς διὰ τῶν αἰσθητῶν ἀνακινεῖσθαι σπεύδει πρὸς θεωρητικὰς νοήσεις, τιμιώτεραι πάντως εἰσὶν αἱ ἐπιδηλότεραι τῶν αἰσθήσεων διαπορθμεύσεις, οἱ σαφέστεροι λόγοι, τὰ τρανέστερα τῶν ὁρατῶν.": "On ymmärrettävä oikean järjen mukaisesti, että käytämme merkkejä, tavuja, ilmauksia, kirjoituksia ja sanoja aistimisten kautta. Kun meidän sielumme siirtyy intellektuaalisilla toiminnoillaan kohti käsitteellisiä, se siirtyy ylenpalttisesti aististen asioiden taakse. Samoin kuin aistihavainnot, myös intellektuaaliset kyvyt ovat sokeassa ymmärryksessä, kun sielu yhtymyksen tietämättömyyden kautta jumalankaltaiseksi tulleena heittäytyy lähestymättömän valon säteisiin. Silloin kun mieli kiirehtii nousemaan aististen kautta noeettista kontemplaatiota, kunnioitettavampia ovat ainakin ne aistimukset, jotka välittyvät selvemmin: selvemmät sanat ja selkeämmin nähdyt."

CH II, 2--3: PTS 36, 12.1--4 (140B--C): "διττός ἐστι τῆς ἱερᾶς ἐκφαντορίας ὁ τρόπος: ὁ μὲν ὡς εἰκὸς διὰ τῶν ὁμοίων προϊὼν ἱεροτύπων εἰκόνων, ὁ δὲ διὰ τῶν ἀνομοίων μορφοποιϊῶν εἰς τὸ παντελῶς ἀπεοικὸς καὶ ἀπεμφαῖνον πλαττόμενος.": "Kaksinkertainen on pyhän ilmoituksen tapa: ollen samankaltainen yhtäältä samanlaisena etenevien pyhien merkkien kuvien kautta ja toisaalta erilaisen muotoutumisen kautta täysin älyttömissä ja absurdeissa hahmoissa."